rytmitehdas

problem

2012-02-16T20:16:00.001Z

Maailman paras pinssi:

Palautin kandini kirjoitussuunnitelman eilen tyylikkäästi myöhässä. Tekstejä piti toimittaa kahtena paperiversiona, toinen omalle ohjaajalle ja toinen jollekin kielikeskuksen opettajalle. Kielikeskuksen postilaatikoilla olin kymmenen minuuttia deadlinen jälkeen, tämä syvästi pelkäämäni opettajarouva käveli hakemaan postejaan ja tyrkkäsin sepustukseni äkkiä luukusta sisään.

Jäin tyhmänä seisomaan paikoilleni. Opettaja kaivoi kirjoitukseni esiin.

"Tämähän on englanniksi."
"No oon kirjoittanut englanniksi koko ajan."
"Ymmärrätkö käyväsi samalla myös suomen kielen kurssia?"
"..."

Marika kirjoitti aika hyvin Skoteissa opiskelun aiheuttamista kielipähkäilyistä. Tuntuu ettei englannista pääse yli eikä ympäri täälläkään - ihan kuin kansainvälisten suhteiden tenttikirjoja löytyisi suomeksi kovinkaan montaa. Ainakaan en muista lukeneeni yhtäkään.

Joidenkin mielestä on hullun hommaa kirjoittaa yliopistoräpellyksiään englanniksi, mutta se vaan sattuu minulle olemaan luonnollisempi kieli - ainakin akateemisesti. Lähteet ovat englanniksi, kaiken sanaston hallitsen englanniksi. Sitä paitsi niin on helpompaa kuulostaa asiantuntevalta, ainakin näin päättelen yhdessä yössä kirjoittamieni esseiden palautteiden perusteella.

Valitettavasti nyt täytyy repiä jostain tekstiä suomeksi kirjoitettuna. Muuten ei mene "Akateemisen kirjoittamisen perusteet" läpi.

odd future wolf gang kill them all

2012-02-10T13:07:00.000Z

Tänään päädyin tenttiin menemisen sijasta selaamaan kuumeisena halvimpia mahdollisia lentoja Saarelle. Miksi? Koska tämä keikka. Pitkällisen klikkailun jälkeen lätkäisin liput ostoskoriin (luojalle kiitos opintolainasta), maaliskuussa kutsuu siis Lontoo ja matka jatkuu sieltä Dundeehen opiskelemaan muuttaneen kaverin luo. Paluulento lähteekin sitten Glasgow'sta. Jes!

Hillitön Glasgow-ikävä nostaa aina välillä päätään, tekee siis ihan hyvää päästä hengittelemään muutamaksi päiväksi Skotlannin ilmaa. Viimeksi tein viikon mittaisen Glasgow-Edinburgh-Inverness-kierroksen syksyllä 2010. Siltä matkalta ei valitettavasti ole kuvia, taipaleeni Lapin yliopistossa kun alkoi sellaisilla bileillä että pakostakin hävitin puolet omaisuudestani - muun muassa matkakuvat sisältäneen kameran.

Lontoosta en ole ikinä välittänyt, yo-lahjana käytiin kaverin kanssa viikon reissu kaupungissa ja se riitti (kuvat tuolta matkalta). Katsotaans miten pahasti suurkaupunki ehtii hajottaa keväällä parin päivän piipahduksen aikana.

-30C

2012-02-08T18:45:00.001Z

Kolmenkymmenen asteen pakkaset. Palellutin vasta jalkani niin pahasti että pelkäsin niiden putoavan kokonaan pois = opettele Maija pukeutumaan!

Niin eeppinen reissu tulossa että jännätään sitä & muutakin elämää täällä. Toivottavasti Syyria ei räjähdä eikä Israel hyökkää Iraniin, muuten saattais itkettää jo maksetut lentoliput.

2011-12-14T19:14:00.000Z

Tämä on nyt jotain mistä tarkoitukseni oli avautua jo varmaan puolitoista kuukautta takaperin. Mutta ylläri, joka kerta kun ajattelen kirjautua Bloggeriin iskee hirveä rimakauhu vaikka kirjoitankin nollayleisölle. Yritetään nyt, myöhässä.

Myöhässä oli Trendikin. Hipstereimmät kuuntelivat Tyleriä jo useampi vuosi takaperin... Ok, bongasin artistin itse kaverin kautta kesällä ja lehdessä mainittu Yonkers soi loopilla mm. koko Qstockin ajan. Kannattaa tosiaan etsiä Youtubesta.

Mutta tässä pari raitaa vuodelta 2009:

Tänään odotin töissä koko päivän että pääsen kotiin korkkaamaan uuden Julma-Henrin mutta näemmä Levykauppa X hidastelee tilaukseni kanssa. Kärsimättömyyksissäni etsin kaikki mahdolliset netistä löytyvät pätkät levyltä ja kuuntelin Yle X:ltä herran artistihaastattelun. Ennakkomielipide: olisit nyt vähän äkäisempi! Henk. koht. en juuri välitä kuunnella sanoituksia joissa kirjoittaja ihastelee omia lapsiaan. Ja Jumalaa.

Mutta onneksi on Tyler, mahtavan epäkorrekti suunsoittaja.

2011-11-01T16:53:00.000Z

Nynnyindie-sydämeni itkee onnesta.

27.10.: Ennakkotilaan Ceremonialsin.
29.10.: Levy postitetaan.
31.10.: Levy ilmestyy.
1.11.: Levy löytyy lattialtani päivän roskapostin alta.

Skotlannissa asuessani tajusin ensimmäisen kerran että hitto, Amazon on halpa. Florence + The Machinen tuoreimmasta kahden levyn deluxe-versiosta maksoin tällä kertaa £11.99. Suomeen tilatessa ei tarvitse maksaa postikuluja. Valikoima on käsittämätön. Visa Electron käy. Oi, Amazon.

Kuukausia kestäneen hiphoppiin hukuttautumisen jälkeen pliisumpi musiikki kuulostaa jälleen tajuttoman hyvältä. Makuni on silti edelleen aika jakomielitautinen - todisteena siitä Spotify-lista lokakuun parhaista biiseistä. Kuunteleminen saattaa hetkittäin sulattaa aivot. Ei voi mitään.

Nyt pistän ihanaisen Florencen soimaan ja prokastinoin siivoamalla. Kanditutkielma, who cares (...).

2011-10-15T22:53:00.003+01:00

2011-10-11T12:34:00.001+01:00

Pläräsin läpi kännykkään tallentuneita reissukuvia. Näitä tulee tipoittain, käänteisessä järjestyksessä - ja suurin osa on onneksi ihan oikealla kameralla otettuja. Ensimmäisenä vuorossa Berliini, siellä sekosin Android Marketin kameraohjelmiin ja lopputuloksena oli kasa huonolaatuisia efektipläjäyksiä.

Kuluneen vuoden aikana olen nostellut opintolainani lentolippuja varten. Berliinin reissun klikkasin ostoskoriin ensimmäisestä oikeasta palkastani huumaantuneena, kaverin synttäreillä hetkeä ennen Tivoliin juoksemista. Kyseinen kaveri lensi mukana, matka kesti kokonaiset kuusi yötä.

Heti hostellin läheltä löydettiin ensimmäistä päivää harhaillessamme Tacheles, vallattu taidetalo joka oli täynnä enemmän & vähemmän epämääräistä sakkia ja toimintaa. Toinen (ilmeisesti) vallattu mesta, Raw-tempel, iski niin lujaa että piipahdettiin paikassa pari kertaa pitkästä metromatkasta huolimatta. Ensimmäisenä iltana seikkailu päättyi tuntemattomien saksalaisten privaattisynttäreille, toisena tuntemattomien amerikkalaisten laivan kannelle.

Elossa on silloin kun palaa hostellille muun kaupungin haukotellessa aamun työmatkalla. Näinkin sattui pariin otteeseen.

Yksityiskohtaisten matkavinkkien sijasta suosittelen ihan vaan kokemaan kaupungin itse. Kahden hengen seurueemme ei laatinut ainuttakaan päiväohjelmaa, haahuilimme paikasta toiseen ja tämän suunnittelemattomuuden vuoksi tuli päädyttyä mahtaviin paikkoihin. Ok, alunperin ajateltiin käväistä myös Puolan puolella, mutta aika ei riittänyt.

Berliinissä (kuten kaikkialla muuallakin!) kannattaa kulkea julkisilla hauskan kuuloisille pysäkeille ja hortoilla kauemmas nähtävyyksistä. Koluttiin kyllä KaDeWe, ihmeteltiin Alexanderplatzin TV-tornia, kierrettiin DDR-museo ja käytiin Brandenburgin aukiolla. DDR-museo oli itse asiassa siisti... Eksymisessä ei silti ole mitään vikaa.

Rankinta oli palata kotiin Tampereen ja Helsingin kautta. Kaksipäiväinen kokous heti viikon kestäneen arkiunohtamisen jälkeen oli vähän raskas kokemus, jotenkin sitä selvisi hengissä. Rahaa paloi liikaa, keväällä on pakko päästä uudestaan.

league of extraordinary nobodies

2011-10-10T22:01:00.003+01:00

Yli vuosi?Aika kuluu. Joskus voi myös kokeilla uudestaan. Siitäkin huolimatta, että Suuri Maailma on eittämättä Rovaniemellä jumittamista siistimpää. On liikaa matkoja, liikaa musiikkia, liikaa triviaaleja seikkoja jotka haluaa jakaa.

Yritys hyvä kymmenen.

steal your tears and drown your fears

2010-07-07T16:58:00.003+01:00

En osaa olla köyhä. Laskin loppukuun budjetin olevan 5,89 euroa päivässä. Se riittäisi vallan mainiosti ellen olisi laiskistunut niin paljon, että haen aamuisin ärrältä Chesterfield-askin sätkäkoneen kanssa nyhräämisen sijasta. Töihinkään ei aina jaksa tehdä eväitä, helpompaa ostaa tonnikalasalaattiateria ja mussuttaa sitä soittamisen lomassa.

Harkitsen dyykkaamisen aloittamista, kunnolla ja urakalla. Viimeksi löysin läjäpäin mallikelpoisia juureksia ja vasta kotiin poljettuani tajusin, miten pienellä vaivalla niistä olisi hurauttanut parin viikon kasvissosekeitot pakkaseen. Kaikkeen muuhun paitsi pullojen keräämiseen voi alentua (sanoo puhelinmyyjä).

Onneksi on kymmenen minuutin kävelymatka vanhemmille. Söin juuri kalakeiton jämät ja sain paketillisen suodatinpusseja - koska olen maailman paras tytär. Joo-o, myöskin se ainut.

light to the night of need

2010-07-04T17:48:00.002+01:00

Puolikuokin yli sadan hengen sukujuhlissa. Pukukoodista ei ollut aavistustakaan koska eipä sitä rumemman sukupuolen ohjeistukseen voi luottaa, eilisen vedin yli sadan kilometrin automatkan aikana hikeentyneissä räteissä ja tänään olin ylipukeutunut mekossani. Ei tuossa muuten, mutta taisin olla Esiteltävänä joten ahdisti halailla kumminkaimat läpi naama poskella ja sukkahousut sääskimyrkyssä.

Tuskin oli kohteliasta luimistella muiden kuin tuttujen keskelle joutuessaan, tupakoida ketjussa, juoda toisten oluita, kieltäytyä paljaasta makaronista (= kasvisvaihtoehto), torkkuilla ullakolla ja käyttää suihkua saunan sijasta. Toisaalta; ensimmäisenä eilen pihaan ajaessani näin alastoman miehen heittämässä kärrynpyörää.

Kävin kolme kertaa Ruotsissa. Pääsin keskustelemaan englanniksi. Nukuin rankisen alla mutta olen silti sääskien kuiviin imemä. Nyt painaa univelka ja ajouupumus ja nälkä ja kaikkialla polttava kutina, Lapin-hemmetin-kesä.

(Tekstin yleisvalittavasta sävystä huolimatta oli hienoa.)

let her treat you like a criminal so you can treat her like a priest

2010-06-27T13:16:00.003+01:00

"Olet ottanut sitovasti opiskelupaikan vastaan."

Lapin yliopisto ja politiikkatieteet, here I come.

never used a needle but I know about the sweats

2010-06-23T13:43:00.001+01:00

Rovaniemen harvaa katutaidetta ja auringon tappama olmi - hehkeimmilläni olen istuttuani juuri tuntikaupalla myymässä jotain helvetin lehtiä, pelasin samaan aikaan spider-pasianssia ja join kymmenen kupillista kahvia. Kuka haluaa ostaa. Tänään kauppasin jopa Seiskaa.

On ihan kiva vaan myös sluibailla hippiringeissä pitkin ja poikin vaaroja, tämän viikon aikana olen kuitenkin ryhdistäytynyt käymällä pariin otteeseen lenkillä. Oikealla hikisellä lenkillä. Heitin haisevat kengät parvekkeelle häpeämään, nyt jalkoihin sattuukin niin paljon että vaivoin saa siirrettyä ruhonsa paikasta A paikkaan B.

Tämän kesän feel good hit of the summer on muuten tämä Queens Of The Stone Agen vastaavan sijasta:

bigger than guns, bigger than cigarettes

2010-06-19T14:31:00.003+01:00

Suunnittelimme ostavamme puolet Tivolista mikäli se menee konkurssiin. Ihan ensiksi palauttaisimme euron kaljat keskiviikoille, yläkerta pidettäisiin aina auki, paikalliset bändit saisivat käydä pienellä puolella soittelemassa ja muuttaisimme takahuoneeseen asumaan.

Realistista, tietty.

Pomppulinnaa ja karaokea, rattistiigan teon opettamista baarimikolle ja aamulla lattialta löytynyt puolitäysi tuoppi (??). Kuppainen yksiöni on siis virallisesti todettu yleiseen riehumiseen sopivaksi, juhannusta odotellessa.

fdhsd

2010-06-15T13:05:00.002+01:00

Eipä tule oltua virtuaalisesti olemassa koska sekä kone että netti puuttuvat. Vanhempien läppäri auttaa pahimpiin vieroitusoireisiin, tällä kertaa olen piipahtamassa hakeakseni viimeiset vaatteet & pari pakasterasiaa. Tilin saldo alle seitsemän euroa. No, kaapeissa on tonnikalaa ja riisiä.

Kivoja juttuja:
- Unto ja Kalervo, kasvit, joista ei tarvitse edes huolehtia
- kaunokirjallisuuden plärääminen sekä töissä että vapaa-ajalla
- aamuviiden aamukahvit hyvässä seurassa (ja kahvinkeitin joka keittää just ja just kahdelle ihmiselle sopivasti)
- järjestyksessä oleva vaatehuone
- vapaus mennä ja tulla.

älä näe mitään älä kuule mitään älä tunne mitään älä kysy

2010-06-09T11:34:00.000+01:00

Klikatkaa.

missing your surroundings staring at the stars

2010-06-04T19:57:00.003+01:00

Talo on edellisen potentiaalisen vieressä, kauas pääsin. Ensi viikolla kitataan ja maalataan seinät - mikä pirun idea ihmisillä on täyttää luukkunsa lukemattomilla ripustuskoukuilla.

Suomiräppi jatkaa vainoamistaan, edellinen asukas oli unohtanut keittokomeron seinään tällaisen:

Asiat järjestyy.

inhale, you're the victim

2010-06-01T21:19:00.004+01:00

Ajeltiin läpi Rovaniemen jännimmät mestat. Torstaina uudestaan järkkärin kanssa, siltarakenteissa roikkumistakaan en onnistunut tallentamaan kovin hyvin.

Myin tänään yhden Ellen. Repikää siitä huumoria.

lalallalala

2010-05-29T12:52:00.003+01:00

Niin siis, olen keskittynyt järjettömään liesuamiseen lähinnä. Eilen löysin itseni keskustasta kirppistalon ylimmästä kerroksesta, miehet jammailivat rumpujen ja kitaroiden kanssa ja melu kuului ulos kadulle asti. Parvekkeilta pudoteltiin täysiä olutpulloja. Aamulla poljin sateessa kotiin että ehtisi vielä kirpputorille etsimään astioita.

Asunto - löytyy. 31 neliötä, joen rannassa, parveke, kylpyamme, uudet kaapistot, pesutupa, taloyhtiön sauna. Välitystoimistosta soitettiin alle tunti näytön jälkeen ja luvattiin ottaa minut vuokralle. Ensi viikolla saan avaimet.

Työpaikka - löytyy. Paska se on mutta ei väliä.

(Toivottavasti toimii, tällä pirun koneella ei ole edes flash-liitännäisiä.)

Vois lukea pääsykokeisiin. Taiiiii pakata kirjojaan.

I pull off your jeans and you spill jack and coke in my collar

2010-05-23T13:50:00.003+01:00

Viime viikon piquenique oli tosiaan "sivistynyt", onneksi nyt sai siirtää kuvia toisen koneelle.

Huomenna työkkäriin, ammattikorkeista on tullut pääsykoekutsuja mutta niistä ei tarvi paljoa välittää. Tilillä kummittelee vielä viimeinen vuokraraha jonka voisi joskus tässä siirtää brittitilille, muuten olen ihanan persaukinen työtön asunnoton (vanhempien nurkissa ei vaan enää osaa olla).

Hyviä juttuja Rovaniemellä:

- Kirjahylly! 297 nidettä. Tarvitaan useampi muuttolaatikko.
- Levari! Soitan itsekseni kasarigoottimusiikkia ja välillä vähän High Violetiakin.
- Ömmm. Ilmainen ruoka?

Voisi kokeilla välillä nukkua kellariloukossaankin. Tänä aamuna kirjoitin nimeni permanenttitussilla kakkoshammasharjaan, ruokakauppa ei ollut auki joten hammastahna piti hakea ärrältä. Siistiä. Melkein yhtä siistiä on painaa Ranuantietä ja nostaa kädet ratista mittarin näyttäessä 127 km/h.

can this really be the end? down and out in vegas with amphetamine psychosis again

2010-05-20T18:36:00.002+01:00

Vasta luettu:

Nyt meneillään:

Seuraavaksi:

Parasta koneettomuudessa: on aikaa lukea niin paljon kuin sielu sietää. Heittelen kirjoja sattumanvaraisesti matkalaukun pohjalle, niitä taitaa olla pakattuna jo mukavat parisenkymmentä. Kotona odottavat kesken jääneet Nabokovit. Ai niin, pääsykoekirjakin lojuu jossain koirankoppini lattialla.

Glasgow'ssa olen hullaantunut kaikista ankarimmin Haruki Murakamiin. Vielä olisi siltäkin muutama lukematon teos jäljellä, Suomessa kasaan hillittömän Amazon-tilauksen vaikkei kirjahyllyyni enää mitään mahdukaan. Mutku! Liian kauan ehdin sulattaa aivojani katsomalla läpi kaikki Sopranosin tuotantokaudet, nyt palaan proosan pariin ja teeskentelen intellektuellia.

Huomennahuomennahuomenna Suomi. Edessä enää yksi uneton yö, täytyy pyykätä pakata siivota. Sitten kolmentoista tunnin reissu ja olenkin jo (toivottavasti) Lapin helteessä parin viskipullon kanssa.

"So that's how we live our lives. No matter how deep and fatal the loss, no matter how important the thing that's stolen from us - that's snatched right out of our hands - even if we are left completely changed people with only the outer layer of skin from before, we continue to play out our lives this way, in silence. We draw ever nearer to our allotted span of time, bidding it farewell as it trails off behind. Repeating, often adroitly, the endless deeds of the everyday. Leaving behind a feeling of immeasurable emptiness."

- Murakami, Sputnik Sweetheart

stiff and pissed and lost and loose

2010-05-17T16:10:00.005+01:00

( täältä täältä täältä )

Enää hetkinen jäljellä Glasgow'ssa. Toinen laukku on pakattu täyteen Murakamia, jos British Airways pitää kiinni lupauksestaan operoida GLA-LHR-lentoni niin perjantaina kutsuu Suomi. Tuhka peruutti äitini paluumatkan. Syötiin sen johdosta eilen vielä yksi yhteinen ateria ja poikettiin elokuvissa.

Paha sanoa että mitä tästä lukuvuodesta jäi käteen, heijastelen paremmalla ajalla. Kesäksi ei ole hommia yli kahdestakymmenestä hakemuksesta huolimatta. Työmarkkinatukeen tuskin olen oikeutettu. Menee vaikeaksi. No, en valita, ryhdyn joka tapauksessa vähintään vuoden lentokieltoon joten Rovaniemellä sitä sitten lusitaan.

Jonain hämäränä yönä kasasin the ultimate glasgow playlistin. Jäi keskeneräiseksi muttei voi mitään kun ei ole Spotifyä jolla asian voisi korjata. Voisin vaikka lukea viimeiseen tenttiin ja lämmittää purkkiruokaa.

fyi

2010-05-14T23:50:00.006+01:00

Kone kaatui. Joskus sattuu ja tapahtuu kun serkkujen kanssa hengaa.

Tiedossa ei siis ole upeita fotoja Raiskauspuistossa istumisesta, paikalla heilui porukkaa tuhkia nakkelemassa ja siitahan huonoa vitsia revittiin. Meni lujaa. Aivan. Glens x 2.

Ei muuta. Vituttaa (saa joskus purkautuakin).

Ai joo, on kaksi kumipalaa Siouxsieta. Ainoa kiva asia.

dancing on flick knives, dancing a stiletto groove

2010-05-11T19:04:00.003+01:00

Jes nyt on Bauhausin Mask, LP löytyi neljällä ja puolella punnalla Play It Again Recordsista. Ja jes nyt on Gelli baffia. Ja jes koneet lentää.

you're going to find it hard to cope with living

2010-05-10T15:45:00.006+01:00

Musiikin suhteen olen jälkeenjäänyt. Soittolistoja kasatessani huomaan jo parin kappaleen jälkeen jumittavani samoissa vanhoissa, ei ole käsitystäkään paljon mistään tänä vuonna ilmestyneestä. Ok, se hemmetin High Violet tietenkin, Deftonesin uusi on aika kova ja Heligoland myös. Jopa CMX rykäisee tuoreen albumin ennen vuodenvaihdetta. Sitä odotellessa. Saa nähdä kummasta tulee vuoden ihanin ja paras ja mahtavin lätty, High Violetista vai ultimaattisen lempibändini tuotoksesta.

... Niin siis että oliko minulla asiaa.

Tehokuuntelussa on paraikaa liian monta huomiotta jättämääni julkaisua. Jotain kokoan ehkä tähän. Huom, se on sellainen "collaborative playlist". Minua saa sivistää ja lisätä itsekin jotain.

Keskustasta bongattu Elli ja Tivoli. Alempi kuva ei liity mihinkään. Olenko ainoa murovihaaja tässä solussa.

(HMV:ssä soi tänään Terrible Love kun kävelin sisään, kylmiä väreitä. Huolestuttaa pahasti The National -tunnisteella merkittyjen sepostusten määrä.)

we'll live on coffee and flowers

2010-05-08T19:48:00.003+01:00

Ilmeisesti kuvittelin että minulla on rahaa.

Nyt ei ainakaan ole. Hemmetin play.com.

(Foppistakin tarttui mukaan ihan liikaa musiikkia. Noloimpana ehkä Mos Defin The Ecstatic ja parhaana Massive Attackin Heligoland, sinisillä kansilla.)

survival mathematics the number mad song

2010-05-07T21:21:00.004+01:00

1) Olen kuvitellut pukeutuvani pelkkään mustaan. Ei pidä paikkaansa.

2) "Suppose the natural unemployment rate is 5% and the actual unemployment rate is 9%. How could such a situation come about and how might the government use monetary policy to reduce unemployment to 5%?"

3) Miksi vappuna telottu polveni ei suostu paranemaan, kohta varmaan kuolen vaikka Betadinea ja sideharsoa kuluu yli varojen.

4) Käsitykseni hauskasta perjantai-illasta on vodka, kirsikkalaittikola ja Drugstore Cowboy.

Vitosena samaa vanhaa:

gemeinschaft & gesellschaft

2010-05-06T16:15:00.005+01:00

Hiljalleen kotiudun Muranoonkin vaikka matkalaukkuja ei huvita purkaa. Eilisen istuin nenä kiinni kirjassa, aamuyöstä tajusin lukaista jopa parin luennon diat ja kappas - saksalaisen ukon höpinöistä kysyttiin tentissäkin. "Critically assess the extent to which these concepts adequately account for the forms of social life found in, respectively, the countryside and the city." Iiiiihan iisiä. Kevätlukukauden turismiesseestä A. Ehkä tämä yliopisto hoituu kuin hoituukin edellisen illan lukemisella.

Huomenna kansantaloustiedettä, sitten vaihdan kahdeksi viikoksi vapaalle.
Ostoslistalla: savuista viskiä, pipo, jääpalamuotteja ja tätä.

the flow so petty unsteady it’s boring

2010-05-02T22:22:00.003+01:00

Mekkoa ja ihan itse ommeltua rinkulahuivia. Hyvä päähänpisto ajaa Napapiirin Marimekkoon penkomaan superalerekkejä. Kaapissa lojuu useampikin käyttämätön merkin riepu, jostain syystä nimenomaan Marimekossa tulee tanttamaisen pynttäytynyt olo vaikka kuosit ovat ihania eivätkä mallitkaan mitään telttoja. Pakkasin ne lattialla lojuvaan laukkuun. Alle kolmen viikon pikaiselle Glasgow-pyrähdykselle ei kehtaa ottaa koko omaisuuttaan mukaan, ajattelin heilua käytännössä koko ajan pelkissä mekoissa. Kätevää.

Motivaatiopula ei ole hellittänyt missään vaiheessa lomailua - ensi viikolla on kaksi tenttiä, edellisenä iltahan tosiaan ehtii joo-o. Maantietokin 20 suomalaista opintopistettä joo-o. Kaduttaa. Maanantaina ja tiistaina sain peräti käyttööni täysin tyhjän asunnon, istuin lattialla tyynyn päällä kykenemättä keskittymään mihinkään lukemaani.

Ehkä asiat nyt kuitenkin lutviutuu. Parempi olis.

"tequila ja salmari kiitos"

2010-04-29T23:53:00.005+01:00

Keskiviikkoisin olen alkuillasta kuskina. Ja sitten on pakko lähteä muiden matkaan, viime viikolla koko reissu epäonnistui surkeasti mutta eilinen meni jo paremmin - humaltunut tajusin olevani vasta aamulla. Piraattiasuisia opiskelijoita, Flogging Mollyn tahdissa pogoamista, parit vielä hetkeä ennen valomerkkiä ja omin jaloin kotiin. Vapun suunnittelin kyhjöttäväni nk. puoliskon riippakivenä. Viime vuonna se istui autossa shotgun-paikalla Lontoosta tuomani Jack Daniels -pullo kourassa, seikkailtiin rantoja ja aurinko lämmitti.

Tämä musiikkimeme olisi mahtavaa toteuttaa kunnolla, mutta ei sellaista jaksa kukaan seurata. Poimin kuitenkin muutaman kohdan ja läjäytin 640 pikselin levyiset Youtube-videot ohitettaviksi.

Day 09 - A song that you can dance to (todella, todella hyvin......)

Day 20 - A song that you listen to when you’re angry

Day 30 - Your favorite song at this time last year

Day 07 - A song that reminds you of a certain event

I was afraid I'd eat your brains

2010-04-24T23:02:00.003+01:00

Vihaan leggingsejä. Syvästi. En varmaankaan osaa edes kirjoittaa koko sanaa oikein, syksyllä Glasgow'ssa sekosin kuitenkin ostamaan kyseistä vaatekappaletta ihan kaksin kappalein. Lisäksi luotin aikani mustiin farkkuleggareihin, jotka kuitenkin repesivät korjaamattomiksi erään villin yön aikana. Olen epätoivoisesti etsinyt korviketta, sovitellut Suomessa lomaillessa ties mitä koipiani verhoamaan. Tänään löysin mustat suorat housut. Ja mustat leggingsit, tuollaisilla kummilla kaitaleilla.

Lojun tyhjän panttina tyhjässä talossa. Onneksi läppärin saa liitettyä kotiteatteriin, näin kelpaa kyllä kuunnella ainoaksi ravinnoksi kelpaavaa The Nationalia (linkki johtaa sivulle josta uusinta albumia voi soittaa miten paljon huvittaa, suosittelen!).

the one infected twisted animator

2010-04-20T23:03:00.004+01:00

(Kuva täältä.)

Kannatti se Reindeerspotting käydä katsomassa, toisen huoltajan kanssa lähdettiin kävelemään elokuvateatterille parikymmentä minuuttia ennen näytöksen alkua. Ei välttämättä olisi tuntunut samalla tavalla ytimissä asti jos Rovaniemen sijasta olisi ruodittu välillä vaikka Raahea. Hämmentävää tunnistaa kasvoja, paikkoja, tapahtumia.

Ironisesti löysin itseni paikallisen hampuusin luota aamuyöstä. Joskus parasta maailmassa on intialainen dub. Huomattavasti surkeampi onkin sitten tämä soittolista jossa ei ole logiikan hiventäkään.

cannot text you with a drink in my hand

2010-04-16T23:36:00.003+01:00

Niin siis tosiaan olen ihan koukussa maailman noloimpaan kappaleeseen. Ensi yönä varmaan näen painajaisia, joissa kuvittelen osaavani tanssia mukana. Kestän nolon Hendrix-ilmakitaran soittamisen mutta ehkä Lady Gagassa menee se häveliäisyyden raja. Älkää koskaan tarjotko minulle tequilaa yökerhossa.

a smooth operator operating correctly

2010-04-13T22:01:00.002+01:00

Rovaniemi-elämä on liian hektistä vaikkei siihen paljoakaan sisälly. Viime viikon liputusperjantaina täytin vuosia rauhallisissa tunnelmissa, seuraavana päivänä oli istuttava edustamassa illallisella edes vähän fiksuna ja filmaattisena. Pirun hermoja raastavaa.

Luen rinnatusten Lolitaa ja politiikkatieteiden pääsykoekirjaa, ajelen kamalaa ylinopeutta pitkin vaaroja ja syön liikaa chilipähkinöitä. Tänään kuskasin yhden Tivolin baarimikoista keskustan hulinaan. Ei tapahdu mitään mainitsemisen arvoista. Pääosin makoilen toisten sohvilla ja mietin, millaisen madonreiän saisi aikaan jos kissan selkään sitoisi paahtiksen voipuoli ylöspäin.

I said a thousand million things that I could never say this morning

2010-04-04T14:25:00.001+01:00

thousand yard spear that'll pierce through your armor

2010-04-02T19:08:00.005+01:00

Pikkuveljen kanssa ajeltiin Norvajärvelle, molemmat edellisillan pöhnässä - minä Tivolista vähän toisen asunnon kautta kotiin busseilleena ja veli juomapelistä huonosti palautuneena. Käskin sitä rännömään perässäni loskaisen metsän läpi natsimuistomerkille, vastaan tuli saksalaisturisteja karvalakit päässä ja mehän vedettiin kauniisti yöpukeissa.

Rovaniemen yöelämä tuhoaa ihmisen, sentään torstain teknoreiveistä piti häipyä yhden maissa koska seura sai migreenikohtauksen strobovaloista. Sitä sattuu. Nyt palailen Kauppayhtiön puolelta, sekin on sellainen synnin pesä että ihan hirvittää.

done things in small doses

2010-03-31T16:17:00.002+01:00

Lampsin aamusta keskussairaalalle jossa pari mieslääkäriä tuijotteli suurennuslasin kanssa paljasta selkääni. Ei tarvinnut leikellä paloja pois. Sitten lampsin herättämään lojumisseuraa joka ei kuitenkaan suostunut nousemaan vaan nukuin siinä vielä vähän lisää. Sössölogian opus olisi saatavissa kirjastolta, mutta olen Suomen pääsiäisloman yli niin villi ja vapaa että postaan naama_kuvan ja lähden huomenna takaisin Tivoliin. En tänään. Kyllä. En. Joo. Ehkä.

I never thought about love when I thought about home

2010-03-29T00:02:00.006+01:00

Tivolissa soitetaan edelleenkin tolkuttoman hyvää musiikkia pienemmällä puolella, keskustelut taiteiden tiedekunnan opiskelijoiden kanssa ovat tasoa "hei tää on ihan sairaaaaaan kova biisi". Litran piilopullo hupeni, baarissa rahaa meni viisitoista euroa. Aika hyvin. Suihkusta selviydyttäni ajelin edellisen illan kanssariehujien luo syömään vaahtokarkkeja. En kai saa koskaan hyvitettyä univelkaani.

Romanttinen aamukommentti: "Maija, haiset viskille ja röökille."

The National esiintyi edellisessäkin merkinnässä mutta hehkutan silti vielä ihan vähän Bloodbuzz Ohiota - kaikki lataavat sen ilmaiseksi hetinyt. Tämä on soinut mp3-soittimessa, autossa, aamuyöllä seurassa vötkyillessä. Ei ole parempaa. Susa sais vaan jumalauta vuotaa koko albumin.

way out of sync from the beginning

2010-03-27T11:05:00.002Z

Ehdin koneeseen, ostin Heathrow'lta litran viskiä, vinyylisoitin on viritetty huoneeni lattialle, tänään vuorossa Waitsia ja no sitä viskiä. Suomi-elämäkin on jännää. Täällä on lunta ja pakkasta ja kallista. Katson vääriin suuntiin tietä ylittäessäni. Äiti laittaa ruokaa kun itse lojun pitkälle iltapäivään sohvan nurkassa juomassa kahvikupin toisensa perään, ensimmäisen viikonlopun ainakin lomailen, sitten suunnittelen miten sovittaa yhteen sekä tentteihin että pääsykokeisiin lukeminen.

music was like electric sugar

2010-03-24T01:49:00.004Z

Uusi yöllinen harrastus: ostaa vuorokausittainen tupakka-askinsa aamuyöstä Essolta. Sinne kuuluu kipittää meikittä ja pidemmillä kävelymatkoilla kelvottomiksi osoittautuneissa tolppakoroissa. Tavaransa pitää yöaikaan maksaa pikkuluukulla, jossa sitten sellaiseen laatikkosysteemiin työntää Visa Debittinsä ja myyjä tunkee samaan ostokset. Eräs tanskalainen minulle aikaa sitten vakuutteli että joojoo Maija saa sieltä röökiä vuorokauden ympäri. En uskonut ennen kuin olin kärvistellyt aivan liian monta kertaa aamuviideltä nikotiinivajeisena ja tajusin lopulta kokeilla. Matkaa on portaat ylös, portaat alas. (Joo siis ne nilkkurit ovat ihan paras vaihtoehto sellaisten kiipeämiseen.)

GoMA oli pettymys. Ei siellä jaksanut edes kuvia ottaa. Menin Starbucksiin jossa tilasin vahingossa n. 0,7-litraisen kahvin, ehkä siksikään ei nyt niiiiiin kamalasti nukuta.

Deftonesien uusin albumi on kova. Ja Rage Against The Machine on aina kova. Ei aina jaksa kuunnella homoindiepoppia, joskus kelpaa kun laulussa hoetaan guns razors knives. Että ei siinä.

the kids don't stand a chance

2010-03-20T17:03:00.002Z

Hyvä päivä vaikken ole tehnyt muuta kuin pyykännyt, katsonut elokuvan ja käynyt raiskauspuistossa istuskelemassa. Ihmeellinen kevätolo ja solukin on mahtavan hiljaisena, kämppikset ovat kuka missäkin.

the fee to flee what you can't see

2010-03-19T00:50:00.009Z

Seuraava on omistettu Mirellalle:

Aika jees keikka, encoreina sai kuulla vielä Crushed bonesin ja 21st century pop songin (joka on siis oikeastaan Hymie's Basementin kappale). Seisoin niin lähellä lavaa että jokainen bändin jäsen raahautui sinne kylkeäni vasten hinkuttaen, ahhh no nämä on näitä elämän pieniä iloja.

Kiskoin jamaikalaista lageria ja notkuin yleisön mukana. Jäi hyvä olo huolimatta sateesta joka yllätti kävellessäni Sauchiehall Streetin taksijonolle, tosiaan taksiinkaan ei olisi kai ollut varaa. No mitäs pienistä. Mussuttelen tässä Pringlesejäni kunnes alkaa väsyttää.

Stereo saattaisi olla keikkojen lisäksi otollinen paikka myös muuten vaan päämäärättömään hengailuun, ruokalista on kasvissyöjäystävällinen ja paikka on sopivan kotoisa sortumatta täysin ylettömään trendikkyyteen. Ehkä vielä eksyn sinne vetelemään kreikkalaista vegevoileipää.

shirtless sheetless & sleepless

2010-03-17T00:48:00.003Z

Stressaan tulevasta lentomatkailusta. En hallitse koko hommaa, joulukuussa heräsin aamuyhdeksältä koneen lähtöajan oltua 07:10. Loppujen lopuksi olin Suomessa muutama tunti alkuperäisen saapumisajan jälkeen, joskus kannattaa itkeä äidille ja luopua joululahjoistaan.

Nyt suurin ongelma on pakkaus. Olen onnistunut keräämään rotanloukkooni kiitettävän määrän turhaa rojua jotka jossain vaiheessa olisi parasta saada Suomeen, ennen kesää viimeistään. Vaatekaappini rönsyilee pitkin lattioita ja tenttikirjoillekin olisi kiva löytää tilaa matkalaukusta. Puoli tuntia sitten nousin kokeilemaan kuinka paljon niitä rääsyjä sitten saisi päälleen kerralla puettua. Ihmisiä kun ei kentillä taideta edelleenkään punnita ja lämpöhalvaus on kovin kaukainen uhkakuva. Empiiristen kokeilujeni tulos - näin monta kerrosta:

Vielä tuon muumiokuoren alle vetää parit hameet niin mikäs siinä. Heathrow'lta voi ostella viskiä ja Jelly Beanseja päästäkseen riisumaan osan myymälöiden muovipusseihin. Loistavin ja surkein ideani koskaan.

Torstaina on vielä yksi (toivottavasti hieno ja mahtava ja siisti ja paras) keikka tiedossa. Oi Why?, bändi joka aikoinaan rappeutti musiikkimakuni täysin.

bruises on my hands from digging my nails out

2010-03-14T22:45:00.005Z

Kirjoja joita ei kuitenkaan saa luetuksi:

Musiikkia joka toimii: tällä Spotify-listalla.

Sunnuntait ovat infernaalisia. Olen siis lähinnä kuunnellut Manicseja, kuulokkeet korvissa, The Holy Biblen bassokuviot kuulostavat mahtavilta ja samalla kelpaa vedellä purkkiananasta. Tekemättömyys on aliarvostettua. Ensi viikko onkin jo viimeinen kokonainen Glasgow'ssa ennen määrittelemättömän pituista kevät-/lukulomaa. Tunnustan, aika on kulunut nyt aivan liian hitaasti. Johtuu allekirjoittaneen flegmaattisuudesta.

GoMA on vieläkin käymättä vaikka pörräsin perjantaina tuntikaupalla keskustassa. Kyllä sekin. Tässä. Joskus.

hyvin tehty kilju kelpaa kyllä kaljan korvikkeeksi

2010-03-12T21:18:00.004Z

Äiti soitti. Käski katsomaan tuon. Soitti viiden minuutin päästä uudestaan ja nauraa räkätti useamman hetken verran. Enää ei tarvi kysyä mistä olen surkean huumorintajuni perinyt.

Ei siis muuta.

... Ei vaan sittenkin - leffa jonka aion nähdä. Tuleeko tuo Finnkinon teattereihin? Auttakaa tietämätöntä. Rovaniemi-angstiin voinee samaistua tolkuttoman hyvin, Reindeerspotting on ehkä nimenä turhan popularistinen muttei elokuvissa käyminen koskaan tapa.

damn good address for a rat

2010-03-09T17:53:00.003Z

Lääkäri määräsi liikkumaan ja siirtämään tenteistä huolehtimisen vasta huhti-toukokuulle. Siispä tein (omalla mittapuullani) huiman kävelyretken.

Great Western Roadia eteenpäin madelessani bongasin uuden vintage-puodin, hypistelin pienen ikuisuuden polyesterimekkoja mutten sentään mitään ostanut. Paikka oli nimtty lyhyesti Retroksi, löytyy Otago Streetiltä, pienehkö Great Westerniltä kääntyvä sivukatu. Kellarissa tavaraa oli tolkuttomat määrät - suuri osa tosiaan mekkoja. Hakkasi Ruthven Lanen valikoimat kevyesti, tuntuu kuitenkin että tavara vaihtuu sen verran hitaasti ettei tuonne tarvitse heti takaisin poiketa.

Keskustaan kääntymisen sijasta suuntasin moottoritieramppien läpi joen eteläpuolelle. Unohdin kaupungin kartan joululomalla Suomeen, eli ei ollut aavistustakaan missä loppujen lopuksi harhailin. Ohitin useamman metroaseman muttei ollut käteistä, lopulta bongasin Esson automaatteineen ja palasin seitsemän aseman kautta turvallisesti Hillheadiin.

Matkaoppaaksi voisin alkaa. Löydän aina ne näteimmät maisemat.

Youth in revolt on ihan katsottava pätkä.
Kannattaa ostaa sopiva maustesekoitus niin kaikki kokkailut muuttuvat intialaisiksi.
Pikakahvi auttaa.
Huisia kaiken kaikkiaan.

skyline is swinging rocking back and forth

2010-03-04T17:22:00.004Z

Unirtymini on sen verran sekaisin ettei luennoille pysty heräämään. Aamukuudelta hain jääkaapista ananasta ja vähän sen jälkeen taisin nukahtaa. Sentään on aika pyöriä mukakultturellina, raahata itsensä Kelvingroven taidegalleriaan / museoon. Aamupalaksi söin sushia. Luojalle kiitos Byres Roadin uudesta Tescosta josta saa rasiallisen parilla punnalla.

En tajua taiteen päälle mitään mutta tulee siltikin kumma olo jos saa katsella omin silmin aitoja renesanssitöitä tai ranskalaisten kuuluisuuksien maisematauluja. (Museopuoleen oli mahdotonta keskittyä. Mammutit eivät innosta.)

Hirveää kuvaspämmiä, pahoittelen.

Viikonlopun tavoitteena olisi valloittaa vielä keskustan modernin taiteen museo. Galleria. Museo. Joku kuitenkin. Siitä tulee haastavaa - ei ole yhtään käteistä metroa tai bussia varten, suomalaiselta tililtä ei kehtaa nostaa ja pankit varmasti tavan mukaan hidastelevat opintotukeni siirtelemisen kanssa. Ei voi ihminen kestää.

esiin tunkevat aatokset sameat valhetta vatvovat karkeat sanat

2010-02-27T21:59:00.004Z

Ostin huulipunan. Viimeksi omistin sellaisen 8-vuotiaana. Muutenkin Superdrugin valikoimat ovat tulleet tutuiksi viime aikoina, tarvinhan tietty mm. tea tree cleanserin ja jonkun öljyputelin jonka käyttötarkoituksesta ei oikein ole varmuutta. Ajattelin kai hatarasti tehdä jotain rutikuivalle naamalleni. En ole koskaan omannut minkäänlaista kosmetiikkainnostusta, lätkin ripsiväriä joka kuitenkin leviää sateessa. Huulipuna on nyt joko suuri kypsyysharppaus tai taantuma ala-asteelle. Ken tietää.

Teinigoottilook on ihan aliarvostettu. (Kevennän tulevaa järkytystä Six Feet Under -screencapilla. Tai siis, läppärin näytöstä otetulla valokuvalla. Sopivan sumeita molemmat. Naamaraja ei vielä kestä muuta kuin blurrausta.)

Viikonloppuun on kuulunut myös opiskelun välttämistä, etäkalsarikännäystä, sosiaalista pubinotkumista ja hc-filosofointia Foucaultin kanssa. Harmi ettei tuo yliopiston kirjastosta lainattu opus liity kursseihini millän tapaa.

Tuomari Nurmiokin toimii:

wine in the morning and some breakfast at night

2010-02-24T23:56:00.007Z

Olen ihan pihkassa venäläiseen politics-tutoriini. Se on vaan suloinen. Kutsuu minua etunimi + toinen nimi -yhdistelmällä, on fiksu ja filmaattinen ja sanoi kerran että Maija puhuisit enemmän kun silmäsikin kerran niin vilkkaasti liikkuvat.

Mitäpä. Glasgow'ssa sataa paljon loskaa, pitää kampukselle päästyään kuivatella hiuksiaan käsikuivauspömpeleiden alla. Tässä vasta satunnainen nainen törmäsi Adam Smith Buildingin katukerroksen nenänpuuterointihuoneeseen kun olin kumartunut kuuman ilmavirran alle, nauroi ja sanoi miettineensä monesti kokeilevansa samaa.

Esseiden puolesta ollaan edelleenkin tappiolla. Jauhoin tänään msn_messengerissä suomalaiselle tuttavuudelle lähteistä oppimistani asioista. Vastaus oli tyrmäävä. "Hei, tiesin nämä jo."

Akateemisuus on ihan perseestä.
There are problems in these times / but none of them are mine / baby, I'm beginning to see the light.

(Googlemapsin Street viewistä löytyy maailman surkein kuva ikkunastani. Miksi se on tuolla tavalla venynyt?? No, siitä on hyvä tupakoida silloin kun vanhemmat ovat puutarhatöissä eikä kehtaa toista ikkunaa käyttää. Hassua se oli ainakin hitusen alaikäisenä. Eivät ne enää taida paiseilla vaikka kuistin tuhkakuppi täyttyisi sinisistä Chesterfieldeistä.)

local & global ja blaablaablaa

2010-02-19T18:58:00.005Z

Liquid Story Binder XE on uusi paras ystäväni. Tällaisia helmiä löytyy kun sattuu heräämään aamukuudelta ja nousee tietty vaan mennäkseen koneelle tölläämään viimeisen Mullan alla -jakson. Mutta tuolla ohjelmalla saa harvinaisen kätevästi pidettyä kaikki esseesälät hallinnassa, innostuin etsimään huikeat kuusi (!!) artikkelia luettavaksi kun ne sai kerran liitettyä tuohon samaan sekavaan "book"-tiedostoon. Yliolennaiset kohdat muutan räikeän värisiksi. Vastaa melkein yliviivauskynää. Yhtä neuroottista touhua tämäkin.

Vice hallitsee yliopistonkin minua paremmin -

The Vice guide to the next three years
The Vice guide to university
The A-Z of student parties

"Myth: The first year of university is just a repeat of A-levels. You will be able to leave your brain at home for the first eight months and pick it up a couple of days before your end of year exams start.

Fact: Unless you are doing something worthless like History Of Art or Anthropology, you’ll have to put in a good amount of work in the first year."

(Erillinen kommentti eräälle kommentoijalle: olen kamalan huono vastaamaan! Jos jaksaa selata merkintöjä taaksepäin löytyy kommenttiosioista kuitenkin Glasgow-jauhamisiani. Suomalaisia voi bongailla Nordic Societyn pubi-illoista, seuraava taitaa olla parin viikon päästä keskiviikkona ellen ihan väärässä ole.)

eventually my mouth will just turn to dust

2010-02-17T20:01:00.005Z

Vaikea motivaatiopula. Yritän läksyttäytyä loppuviikon aikana edes aloittamaan pari esseetä, ja ai joo, lisäksi kannattaa varmaan etsiä ryhmäprojektiin tietoa Italian taloushistoriasta (??) ja vähän selailla pääsykoekirjojakin. Jaaaa... Kohta alan käydä luennoilla ja silleen. Jaaaa selaan kurssikirjoja. Jostain syystä lähinnä vetelen niitä hyllystä, vilkaisen sisällysluetteloa ja nakkaan lattialle. Kiva keko tuossa.

Näitä kipaleitakin pitäisi varmaan koota spotify-listaksi, itse en ainakaan jaksa melkein koskaan mitään videoita pistää pyörimään. No joo. Ei vielä huvita.

1 )Tunnaribiisi:

2) Muuten vaan hyvä biisi:

my soundtrack is compromising her theatrics

2010-02-14T10:16:00.000Z

Joku on vuonna kivi ja kirves linkannut itsensä tänne googlattuaan "hyvää hiphoppia". No tässä on. Olen vuodattanut & tunnustanut kyseisestä genrestä aiemminkin mutta ylläri, piilotin koko postauksen. Tultuani kaapista aivan liian monelle ihmiselle uskallan nykyään sanoa suoraan pitäväni tällaisesta. Mitä muuta autossakaan voi kuunnella.

Kannattaa tarkastaa Rhymesayers, Definitive Jux ja tietenkin Anticon.

takes a teenage riot to get me out of bed

2010-02-12T15:30:00.005Z

Tolppakoroillakin kelpaa viipottaa, ihan ysäriä ja ihan passé. Lisäksi näytän lähinnä transvestiitilta kun pituuteeni lisää reilut kymmenen senttiä. Mutta totta kai ostin kun viidenkymmenen punnan pareja oli alenneltu viiteen puntaan. Ahdistun lättäkengissä. Ja kun ne ainoat lättäkenkänikin ovat kuluneet mustista pikemminkin harmaiksi ja kärjet on potkittu asvalttiin hajalle.

Kokeiltu:
1) Valeriaana nukahtamiseen. Hyvin pärisee.
2) Pakastekalapihvien paistaminen mikrossa. Hyvältä maistuu.
3) Draamailun lopettaminen. Ei onnistu.

rikkipää

2010-02-11T11:34:00.006Z

Tästä uudesta Stam1nasta tulee kyllä hyvä fiilis. Muistuttaa erityisesti viime vuoden Qstockista kun möyrin pitin pohjalla (löytyy Youtubesta pätkä jossa sitä pittiä tosin ei oikein näy) aika monen miehen juostessa päältä, kuuli vaan miten pikkuveli huutaa nimeäni ja lopulta muutama herraskaisempi nosti pystyyn. Oli SAIRAAN SIISTIÄ. Mustat vaatteet olivat muuttuneet harmaiksi, kävelin majoituspaikkaan pikasuihkuun ja sitten jatkui kupin otto.

Paras suomalainen festari. Tänä vuonna riehutaan jo neljännen kerran. Joka kerta tulee nähtyä edellistä vähemmän bändejä vaikka maksaisikin itsensä kipeäksi kahden päivän rannekkeesta, ulkopuolella se loistavin meno on.

Yksi Qstock-perinne on nuokkua aamuyöstä Oulun Radisson Sassilla odottamassa taksia. Siinä on tullut missattua mm. sisään kävelevä Manic Street Preachers, reaktioaikani oli venynyt kahteen minuuttiin. Sentään olin keikalla. Kai. Luulisin.

your slaps don't stick your kicks don't hit

2010-02-08T17:41:00.007Z

Jos olisin varakas ja jotenkin erityisemmin perustaisin Acnesta ja kaikesta muusta siististä ja coolista voisin takuulla pitää maailman parasta muotiblögiä. Joo-o. Noita ominaisuuksia vaan ei tunnu löytyvän. Ostamisessa olen erityisen surkea - se tuntuu pahalta. Tänään kuitenkin repäisin ja nostin huimat parikymppiä käteistä kolutakseni West Endin tarjontaa.

Tässä sukelletaan Ruthven Lanelle. Siellä on vintage-liikkeitä. Joista saa polyesteria ja samettia. Etsin turhaan kenkiä ja ne rätitkin maksoivat maltaita (sitä paitsi vedin aamulla jalkaan eriparisukat = en olisi kehdannut riisua saappaita mitään sovittaakseni). Tuollaisissa paikoissa kuvittelen helposti voivani ehkä sittenkin pukeutua hassun folklore-henkiseen paimentyttöpukuun tai aitoon kasaripaljettibilemekkoon, nytkin sekosin niin pahasti ettei kuviakaan voinut ottaa kuin katoilla kököttävistä linnuista. Niistä tuli huonoja. Pakenin Pelastusarmeijalle asti, siellä ei sentään pauhannut katu-uskottava indie mutten mitään löytänytkään.

Vasta rintasyöpäkirppikseltä kannoin pois pari mustaa mekkolirttaa. Pitäisikö tälle tylsälle väriskaalalle tehdä jotain. Ovatko ne puuterisävyt sitten oikeasti hieno juttu. Miksi haluan mustat tarrakengät. Miksen tykkää karvaliiveistä. Tai harmaasta kynsilakasta. Legginseissäkään en kulje. Enkä perusta Monkista. Paljetit on hauskoja mutten kehtaa käyttää niitä. Ja Florence on hyvä vaikka varmaan jo ihan out.

Elämän suuria vaikeuksia.

PS. Kannattaa kuunnella uutta Massive Attackia. Se ainakin on itseisarvoisen kova juttu.

cornered wasted blessed and used me

2010-02-05T23:09:00.004Z

Heräsin Glasgow'sta. Se sentään. En kyllä osannut Muranoon takaisin vaan tilasin taksin kärvisteltyäni ensin bussipysäkillä kiskomassa mangomehua, litran parissa minuutissa. Vähän oli sellainen ilta että kaikki oli aivan sairaan siistiä valomerkkiin asti ja vielä senkin jälkeen. Viimeinen muistikuvani on viskin juominen... Jossain. Mistä sitten havahduinkin neljältä iltapäivällä.

Aloitettiin erään suomalaisen kanssa koko pubiryömintä tuntia etuajassa koska luin kellonajan väärin, ei siinä mitään. Nordic Society on todistettavasti täynnä pelkkiä alkoholisteja joten totta kai sillä porukalla on hauska vetää pubista toiseen Art Schoolia kohti. Driftwoodissakin oli hyvät 89 pennin vodkakokikset, niitä piti tilata useampi kerralla. Sen sitten tuntee nyt hirvittävänä päänsärkynä.

Kivat kekkerit ja silleen. Kivaa on sekin ettei näitä ryömimisiä onneksi ole kovin montaa kertaa vuodessa.

I'm on a good mixture I don't want to waste it

2010-02-03T20:51:00.004Z

Päätin että on ihan oikeutettua vetää kuvat kuudensadan pikselin levyisiksi / korkuisiksi. Ja olla muutenkin hunningolla - käydä kesken päivää kahden tunnin torkuilla, ostaa illalliseksi ananaskarkkeja, harkita vakavasti kaikkien huomisten luentojen väliin jättämistä.

Joulun jälkeen naureskelin kaikille kuunteleville brittien pakkaskammoa, nyt völläänkin itse völläyshupparissa, peittoon kääriytyneenä, vähän nimittäin palelee. Varmaan olen keuhokuumeessa. (Eilinen vatsakipukin johtui sisäisestä verenvuodosta ja päänsärky enteilee aivokasvainta.) Lagauspäiviin tarvisi katu-uskottavan bändipaidan, on alkanut kalvaa sellainen epäilys ettei vuonna 2005 saatu Yölintu-versio oikein täytä tuota tehtävää.

näin meillä

2010-02-01T15:01:00.004Z

Jostain syystä minun ja toisen suomalaisen oviin vastaavia tarroja ei ole ilmestynyt, kai noilla skoteilla on ollut taas hauskaa. Mietin vielä pitkään voiko noita postata. No voi.

chemical imbalanceship

2010-01-31T18:10:00.004Z

Kuka muuten tiesi että Aurinkoon suuntautuvalla puolella vallitsee päivä ja vastakkaisella puolella yö. Osaa tämä lukion maantiede olla jännää parin vuoden tauon jälkeen. Melkein yhtä kutkuttavaa kuin vaaleanpunaisen karkkipaperin länttääminen sinitarralla kameran salaman eteen, ihana valaistus kyllä.

Lupaan katkaista yleisen ameebalagaamisen viimeistään ensi viikon torstain pub crawliin. Saamattomuuden tallaamaa omaatuntoa helpotti kyllä kun yksi kämppiksistä nousi vasta viiden jälkeen, itsehän olin siinä vaiheessa ehtinyt jo suihkussakin käydä. Eilen poikkesin Lidliinkin asti ostamaan viinikumeiksi paljastuneita hedelmä_pastilleja.

(Parhaita keskustelufoorumeja aamuyöstä selattavaksi: Kaksplus ja Päihdelinkki.)

have my own conversations with the sidewalk and the pigeons

2010-01-29T22:24:00.005Z

Ihan vaan yleisen emoilun kunniaksi:

Hillitön tarve nolata itsensä julkisesti jollain keskustan klubilla, The Box osoittautui jo joulukuussa siihen soveltuvaksi. Toimi vallan mainiosti ruotsalaisessa seurassa. Siitä vaan perustamaan omat tanssilattiat, epäilen edelleen ettei pöytäämme jätettyjen drinkkien juominen ollut sittenkään kovin järkevää. Kaulaan jäi arpi jonkun skottimuijan käytyä käsiksi. Eli siis sairaan kova meno jne.

Otetaan vastaan rahalahjoituksia. Tilinumeron saa kysymällä. Alkaa pikkuhiljaa nyppiä tämä riisistä ja pavuista koostuva opiskelijadieetti.

PS. Välillä tuntuu että koko Glasgow'n saldona on ollut lähinnä kaksi kadotettua kännykkää. Ensimmäinen hukkui matkalla QMU:sta, toinen Stathmoresta. Miten ihminen voi kadottaa kapulansa kävellessään vain lähipubista huoneeseensa simahtamaan.

argumentum ad eloquantiam

2010-01-26T21:31:00.008Z

Ostin uudet paristot kameraan. Eivät toimineet kuin yhden kuvan verran. Alunperinkin tuntui turhalta tuhlaukselta pistää röökiaskin verran rahaa sellaiseen, nyt ottaa päähän entistä pahemmin. Tässä Kelan tukia odotellessa. Jostain syystä loppukuusta tuppaa useimmiten löytämään itsensä varsin varattomasta tilanteesta.

Kulttuurishokki on iskenyt näin jälkijunassa, tulee puhtaasti tökerö olo joka kerta englantia puhuessaan tai kämppisten ohi hiipiessään. Haluan ruisleipää ja saunan ja hirveät pakkaset ja levyllisen Mos Defiä autossa kuunneltavaksi! Pohjaan palanut riisi ei nyt lämmitä.

Inin inin inin.

(Niin se musiikillinen rappio... Gangsteriksi ryhtymisen lisäksi myös mihin tahansa pohjois-Glasgow'n rähinäjengiin liittyminen kuulostaa ihan koleelta ajatukselta.)

this is a new kind of blues and what about losing

2010-01-24T00:52:00.004Z

Jotenkin tuntui tältä. Syytettäköön kaikesta vaikka sitten Mirppeliä tai ketä tahansa.

Glasgow'ssa on kummaa, kävin katsomassa erästä tuhottoman loistavaa suomalaisbändiä torstaina. Vokalistia nauratti kun kiittelin suomeksi, en kyllä todellakaan ollut ainoa kansalaisuuteni edustaja yleisön joukossa. Asplundin ristit siellä heiluivat.

... Joensuu 1685! Olin niin fiiliksissä niin fiiliksissä. Muutenhan elämä sujuu turvallisesti raatoillen, take awayn ja Pall Mallin voimin on hyvä vetää.

fail

2009-12-01T18:54:00.002Z

Vähän uuni leimahti liekkeihin.
Nyt on jo ikävä sitä uutta jääkaappia...

"All that remains is a desert."

2009-11-27T11:11:00.003Z

Ei ole helppoa rynnätä aamusta tulos tihkusateeseen palohälytyksen vuoksi. Varsinkaan jos sattui nukahtamaan vasta siinä lähempänä puoli kuutta - noku huvitti lukea yksi kirja loppuun. Nimittäin Haruki Murakamin South of the border, west of the sun. Yritin googlata jotain kirjassa mainitusta "hysteria siberianasta", mutta koko homma taitaa olla Murakamin oma keksintö. Tästä löytyy pätkä.

Asioista X ja Y johtuen SOTBWOTS:n (piti joku lyhennys kehittää) välillä imeläkin ihmissuhdekuvaus tyynnytti. En väitä että olisin samaistunut suoraan tekstin tapahtumiin ja henkilöihin, mutta kuten ensimmäisenkin lukemani Murakamin kanssa kävi, samaistuin nimenomaan tarinan ja kuvauksen melankoliaan.

Valot sammutettuani lojuin vielä kuuntelemassa viereisen huoneen konserttia, Feistia akustisella kitaralla säestettynä. Ja muistin miksi Feist oli joskus niin kova että piti ostaa sitä levyhyllyynkin asti. Eipä muuta. Välillä kirjat ovat parhaita kavereita.

jo heitä pois nuo ajatukset synkät varjoisat

2009-11-19T15:08:00.005Z

Seuraavaksi kuvia purkkeihin sullotuista elimistä eli kaikkea kivaa ja esteettistä.

Hengailin siis sekuvaan Hunterian Museumissa yliopiston päärakennuksessa. Noiden purnukoiden lisäksi esillä oli buddha-patsaita (??) ja mikroskooppeja ja saksofoneja ja fossiileja ja iso läjä muutakin aika... Satunnaista.

Tekee mieli valittaa säästä. Onneksi en ottanut suoristusrautaa mukaan, hiukseni nimittäin kihartuvat heti kun pistän pääni ylös kiitos yleiskostean ilmanalan. Mistä lähtien ne ovat edes kyenneet sellaiseen. Olen tässä parina päivänä kävellyt kampukselta Muranoon rankkasateessa ihan vaan koska en jaksa aina kantaa sateenvarjoa matkassa, tänään otin senkin mukaan muttei auttanut. Kastuin läpimäräksi. Kiva kun varjo kääntyy viiden sekunnin välein ympäri myrskytuulessa. Kiva kun sen takaa ei näe mitään eli törmäilee vastaantulijoihin. Kiva kun sukat kastuu.

Mukavampia juttuja:

- Kun kävelee Hillheadin metroaseman ohi (yleensä siis tosiaan kylmässä sateessa) ja sieltä humahtaa lämmintä ilmaa kadulle.
- Fopp ja kolme uutta Murakamia luettavaksi. Niin piti tosiaan yrittää säästää.
- Couscous. Kätevin pikaruoka ikinä, siitä jaksan peräti vääntää lounaan mukaani. Annan couscousin turvota kahvikupissa sillä aikaa kun pilkon kasvikset, ravistan ne ja tonnikalan/pavut ja mausteet ja aringonkukansiemenet ja oliivit sekaisin pakasterasiassa.
- Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi ja Blamegame. THJKB:n löytämisestä kiitän Essiä, on pitänyt aiemminkin tutustua bändiin mutta vasta tuo paatoskuvaus sai vihdoin etsimään sen Spotifystä.

we were all weaned my dear upon the same fatigue

2009-11-09T17:36:00.005Z

Uskaltauduin eilen ensimmäistä kertaa Muranosta pohjoiseen ja jäi harmittamaan, kun en ottanut kameraa mukaan. Tänään oli siis pakko kiivetä Raiskauspuiston korkeimmalle kohdalle napsimaan kunnes patterit kuluivat loppuun. Laskeuduin siitä vielä aivan uusille kaduille tarkoituksenani kiertää vähän pidempää reittiä Lidliin ruisleipäostoksille - palasin äkkiä takaisin. Ehdin kulkea parikymmentä metriä, mutta jokainen vastaantulija näytti olevan joko aineissa tai muuten vaan sekopää eikä oikein kantti kestänyt.

Eilen en tosiaan nähnyt ristinsielua ja uskalsin jopa kulkea yhden sivukadun päästä päähän mutta ei. Minua ei saisi tuolle alueelle pimeän aikaan edes kirveellä uhkaamalla, olin ensimmäistä kertaa kunnolla peloissani eikä oikein auttanut sekään, että kuljin vainoharhaisuutta aiheuttavan lyhyessä hameessa. Nyt on sekin paikka nähty. Pysyttelen tästä lähin turvallisesti Raiskauspuiston eteläpuolella.

Hiton deadlinet hakkaavat vieläkin takaraivossa. Sama tuntuu vaivaavan myös muita, yhtäkkiä solu on imuroitu ja luuttuttu ja astiat tiskattu ja ruokakaapit täytetty, porukka hommaa mitä tahansa muuta kuin kirjoittaa esseensä. Olen itsekin pyykännyt kuin hullu, järjestellyt laatikoitani, käyttänyt epätavallisen paljon aikaa ruuanlaittoon, katsonut läjäpäin elokuvia ja lukenut kaikkea muuta paitsi opiskelujuttuja. Tämän lukukauden tavoite on niinkin huikea kuin päästä läpi. Eiköhän se onnistu. Hautaudun hetkeksi Murakamin tekstiin ja mietin sitten että pitäiskö tehdä jotain järkevää.

kuvissa kurja kuravanana värivaloissa vikana

2009-10-14T17:52:00.005+01:00

Kiinnostusteemasta syytän Mirellaa ja Beaa, sukulaissieluja löytyy tosin saareltakin. Todistetusti. Onneksi istuin luentosalissa hyvissä ajoin ja ehdin ikuistaa kauneimman lauseen vähään aikaan.

Kahdeksalta kutsuu Basement ja Nordic societyn pub night. Ihan tervetullutta vastapainoa miljoonalle (= seitsemälle) yliopistolla vietetylle tunnille.

(PS. Mikä glasgow'lainen IP-osoite täällä pyörii!)

"Do you know what a metaphysical can of worms this portal is?"

2009-10-13T18:51:00.006+01:00

Ehdin jo julistaa kamerani kuolleeksi, mutta kyllä se sittenkin toimii vesipullo-onnettomuudesta huolimatta. Onneksi. Bongattuani tämän merkinnän oli pakko juosta luentotauolla yliopiston Kelvin Buildingiin ja etsiä Malkovich-ovi. Jos joku ei tiedä mistä on kyse, niin oma häpeä. IMDB selventää. Tuo ovi on kieltämättä umpisatunnaisin juttu vähään aikaan. En edes saanut sitä auki.

Nyt palaan politicsin pariin. Vielä kuitenkin iloinen kuva Joseph Black Buildingin luota. Kukkaistutukset kompensoivat kivasti rakennustelineitä. Päärakennus kieltämättä muistuttaa Tylypahkaa, valitettavasti kaikki luentoni ja tutorialini ovat neuvostoaikaisia sairaaloita muistuttavissa komplekseissa. Vain maantiedon labroihin joudun kiipeämään viisi kerrosta kolkossa tornissa, ei se aina ole hauskaa sekään. Kiinnostuksen kilohailien liikehdinnän melkein kuulee.

a flask I drink of sober tea

2009-09-30T18:25:00.006+01:00

Myönnetään, suunnistin ulos 02:lta kesken encoreiden. Koska panikoin etten ehtisi viimeiseen metroon, koska lompakossa ei ollut taksirahaa, koska väsytti niin pirusti ja tiesin että pitäisi herätä jo - luoja - yhdeksitoista.

En siis edes halua tietää mitä olen missannut, mutta ainakin näkemäni oli mahtavaaupeaaloistavaahienoa. Lämppäämässä oli Martina Topley-Bird. Kyseiseltä artistilta olen kuullut vain yhden albumin ja nyt täytyy kyllä kuunnella lisää. Lavalla olivat vain Martina ja perkussionisti, joka soitti didgeridootakin. Lisäksi Martina hoiti lauluosuuden joissain Massive Attackin numeroissa (ha, arvasin!). Kohokohta oli Inertia creeps, kuunnelkaa Spotifystä. Siitä sain videomateriaaliakin.

Ankeinta oli raahautua Hillheadin metroasemalta, pimeässä, sateessa, ylämäkeen. Olen bongannut ihmisillä Primarkin läpinäkyviä sateenvarjoja ja melkein voisi hankkia sellaisen. Omani ei kestä yhtään tuulenpuuskaa kääntymättä nurinkurin.

Yliopistolla oli... Yliopistomaista. Kävin ensimmäisissä tutorial-kokoontumisissa. Economicsin kohdalla siitä ei saanut paljoakaan irti, vanhempi intialaisopiskelija selitti kaiken suuripiirteisesti ja menetti silminnähden hermonsa huonoihin taulutusseihin. Maantieteen ryhmässä taas olin ainoa kansainvälinen opiskelija enkä uskaltanut sanoa sanaakaan. Luennoilla pysyy edelleen kärryillä, tosin tänään huomasin ettei kumpikaan maantieteen 100000-sivuisista kirjoista mainitse mitään neoclassical industry location -teoriasta. Tai muistakaan industry location -teorioista. Tämä saattaa olla hyvä syy ryhdistäytyä ja juosta kirjastoon.

isms and schisms we're living helter skelter

2009-09-29T00:55:00.005+01:00

Unettomuus parannetaan tietysti lähtemällä tunnin mittaiselle yölenkille kameran kanssa - not. Juuri nyt alakerrasta ryömineet juhlijat soittavat ovikelloa, olen vähän liian laiska mennäkseni ainakaan vielä avaamaan. Kai jollain on avain. Sitä paitsi tuo meteli kuuluu aivan hyvin tänne käytävän päähänkin asti.

Murano Street Student Village (tunnetaan paremmin nimellä Bilehelvetti) sijaitsee Glasgow'n keskustasta ja yliopistolta pohjoiseen, periaatteessa Maryhillissä mutta oikeastaan kai North Kelvinsidessä. Kuulemani mukaan ulkona ei juuri kannattaisi liikkua pimeällä, ainakaan yksin, etenkään viikonloppuisin. Eräs foorumikin tietää: "The area isn't great btw. It's a fair old walk to uni with a massive hill at one point, and Maryhill is Taggart territory, after all. There were a couple of stabbings on the bridge to the village this year, but none serious."

Jostain kumman syystä harrastan sitä silti jatkuvasti. Ensimmäistä kertaa koskaan olen käynyt lenkkeilemässä parin viikon ajan säännöllisen epäsäännöllisesti. Syytän ensimmäisen viikon 15 km / vuorokausi -kävelyä. Se teki hyvää tervaisille keuhkoilleni. Parasta on vetää mäkkärin autokaistan läpi, omaa puuskutustaan ei tarvi huomioida jos soittaa musiikkia tarpeeksi lujalla.

Tänä yönä vaihdoin pari kertaa toiselle puolelle katua bongatessani hoippuvan puliukon, mutta muuten en miettinyt miten ääliömäisen uhkarohkeaa koko harhailu oli. Lidlin roskiksilta kyllä juoksi lihava kettu. Se oli pelottavaa. Ehkä raja menee yöllisessä Barrasissa, näin toteamalla tietty löydän itseni sieltä vielä jossain vaiheessa.

(Melkein kaikkeen sopiva soundtrack: Massive Attack. Huomenna, tai siis tämän vuorokauden puolella, yritän hakeutua keikkapaikalle asti. Kannattaa asua Glasgow'ssa vaikka todennäköisyys saada puukosta kylkeen olisi miten suuri. Mitäs pienistä. Tää alkaa muistuttaa jo omanlaistaan viha-rakkaussuhdetta, Glasgow I love you but you're bringing me down.)

root root root for the home team

2009-09-26T21:27:00.001+01:00

On voitu paremminkin. Eikä tämä helpota vaikka kävin hakemassa Essolta huikean kahden litran Pepsi Max -pöntön ja Haribon Kiddies' super mixin. Joo.

Kaikesta voi syyttää tietenkin Nordic Societyä joka kaikessa sadistisuudessaan järjesti West Endin kiertävän pub crawlin. Seuraavat kuvat on nyysitty täysin lupia kyselemättä Facebookista, oma kamerani on täynnä aivan yhtä sekavaa materiaalia.

(Suomi-vasara taisi kadota illan aikana norjalaisten mukaan.)

Aivan kuin joka toinen vastaantulija Glasgow'ssa olisi suomalainen. Ja vaikkei olisikaan, suomeksi kommunikointi sujuu ainakin virolaisten kanssa. Seuraavaksi kokeilen samaa käsittämätöntä aksenttia mongertaviin kahvilatyöntekijöihin, taksikuskeihin ja skottiopiskelijoihin. Emmää jaksa ymmärtää mitä ne selittävät.

Kuitenkin, eilisestä. Opin mm. kahden pintin + vodkan tilaamisen olevan "the most Danish thing ever" (luojan kiitos en itse ollut se tilaaja) ja kommarilaulujen kuulostavan käsittämättömän mahtavilta Vodka Wodkan terassilla laulettuina. Bileet jatkuivat Muranolla raa'an viinan ja pussipastan merkeissä, kömmin omalle asunnolleni puolenpäivän jälkeen ja nukuinkin sitten kevyesti iltakuuteen saakka. Myönnän, kaikki illanviettoni Glasgow'ssa ovat olleet aika epic faileja, tuppaan hävittämään sekä tavarani että itseni. Mutta mitä sitten jos on hauskaa, opiskeluhan täällä on vaan harmittava sivuseikka.

please send me evenings and weekends

2009-09-18T19:51:00.000+01:00

Harrastukset: no hevonhelvettiin eksyminen.

Yritin muka laiskana ottaa bussin keskustasta mutta tietenkin eksyin taas jonnekin pirun ghettoon. Ei siinä, auringonvalossahan Barras näyttää oikein mukavalta mutta kun joutuu vaihtamaan rahaa paluulippuun virtsalle haisevassa räkälässä (ainoa ihmisille tarkoitettu paikka muutamansadan metrin säteellä) missä sammumaisillaan oleva puliukko yrittää säälittävästi viheltää niin silloin palaa käämi.

Päivän missio oli ostaa parit mansikoita maksavat koulukirjat ja etsiä legginsit vaikka väkisin. Joo, olen sortunut niihinkin, ainoani on nyt kyllä käytetty muutamassa päivässä pyykkäyskuntoon joten tietty hankin äärimmäisen epäkäytännölliset acid wash -versiot. Jep. Kela, anna lisää rahaa. Haluan vielä sellaiset joissa on glitteriä.

Enkä osaa sanoa onko tuo asunnon ovi hauska vai masentava. Huomenna on onneksi Gang Of Four, tarvin opintolainaa keikkalippuihin.

I'd rather dance than talk with you

2009-09-16T23:21:00.000+01:00

Yritetään.

Koko ajan on ollut tarkoituksena pitää jotain Glasgow-blogia mutten ole saanut aikaiseksi mitään, kuhan vaan spämmännyt Livejournaliin. Nyt on hyvä hetki aloittaa, tässä Subcity radion pippaloiden jälkeen.

Erään bristolilaisen tytön kanssa tuli puheeksi, mikä sopii soundtrackiksi kaupungilla kävelemiseen. Oma kolmen kovani:

Mukaan voisi liittää vielä vaikka Lily Allenia ja Massive Attackia (jota menen katsoman 29. päivä livenä hahahha!), mutta noilla pääsee melko pitkälle.

Kaikkien pitäisi asua täällä. Joo, uutuudenviehätys puhuu mutta minkä sille mahtaa. Ainakin keikkatarjonta vastaa Lontoota, hinnat ovat halvemmat ja ihmiset loistavia. Eri asia ehkä sitten kun varsinainen Opiskelu alkaa.